sunnuntai 29. tammikuuta 2017

SNOWWHITE IN DARKNESS

Olen tavannut monia ihmisiä, jotka ovat oleet siinä uskossa, että sivuillamme esiintyvät neidot ovat kaikki hurjan kokeneita malleja ja ovat tehneet näitä juttuja ties kuinka kauan. Hämmästys on aina yhtä suuri kun kerron, että hyvin suuri osa malleistamme on ollut ensikertalaisia tai hyvin vähällä kuvaus kokemuksella olevia neitoja, jotka luoksemme ovat uskaltautuneet. Tosin aika harvalla se kameran edessä olo jää viimeiseksi kerraksi, kun kokemuksesta innostuu. Niin on käynyt myös tällä kertaa. Kuvasimme jokin aikaa sitten tämän käärmemäisen upean vartalon omaavan kaunottaren kanssa ensimmäisen kuvasarjan ja ei aikaakaan, kun jo olimme studiolla yhdessä uudemman kerran. Julkaistaan nyt kuitenkin yksi kuvasarja kerrallaan ja ei voi kuin ihastella, kuinka kauniisti hänen maitomaisen vaalea ihonsa hohtaa dungeonimme pimeydessä...

















keskiviikko 25. tammikuuta 2017

DEMON WARRIOR

Edellisestä kerrasta kun kuvasimme Zombiecan kanssa onkin jo aikaa. Itseasiassa liian pitkään, tuumasin, kun hän otti yhteyttä ja sanoi että eiköhän kuvata taas! Kuvaustauolla ollut kaunotar saapui joitakin viikkoja sitten studiomme syövereihin ja homma lähti käyntiin sen jälkeen kuin itsestään - ei siinä paljoa lämittelyitä tarvittu. Kaivoimme lahjoituksena saadun miekan esiin ja istutimme sarvet Demonittaren kruunuksi. Musiikki vei mukanaan, rooliin eläytyminen ja se magia, mitä näissä kuvauksissa on ilmassa... Ajantajulla on paha tapa kadota pimeyden valtakunnassani ja ennenkuin huomasimmekaan, kello lähestyi ties mitä. Tälläistä settiä saimme aikaan ja kunhan kerkiämme taas yhdessä työskentelemään, niin lisääkin on tulossa!





 






 


 
Ja tästä linkki mallin omille Facebook sivuille




tiistai 17. tammikuuta 2017

CATSUIT SAMURAI

Tällä kertaa meilä on suuri ilo ja kunnia esitellä uskomattoman upea mallimme Anastasia. Uskokaa tai älkää, mutta hän on ensikertalainen kameran edessä ja voi luoja (kenen tahansa uskontokuntaan katsomatta) sentään, mikä kaunotar ujon ja vaatimattoman oloisesta neidosta kuoriutui kuvausten aikana. Hitunen nuorta Anna Nicole Smithiä, ripaus slaavilaista kauneutta sekä jotain, joka lumoaa katsojan kertaheitolla. Onneksi kokeilu ei jäänyt pelkästään yhteen kuvasarjaan, vaan lisääkin on tulossa. Tässä kuitenkin ensimakua siitä mitä tuleman pitää!





 










sunnuntai 15. tammikuuta 2017

METALLIA PERKELE!

DAY I - Mustaa metallia Vantaalla
(Kalmankantaja, Deathkin, Kyy & Thou Shell Of Death

Kituva aurinko on laskeutunut hautaansa ja pimeys on ottanut Ilolan valtaansa. Satanic Panzerwagen lipuu majesteetillisesti Bar Rock Bearin etuovelle. Kannamme apurinin kanssa Laatikko kaupalla saastaaja turmellusta myyntipöytämme luo ja aloitamme järjestelemään omia sekä bändien tuomia levyjä ja paitoja oikeaan järjestykseen. Tilaa on niukalti, mutta olen jo tottunut ottamaan pienestäkin tilasta kaiken irti ja saamme urakan valmiiksi ennenkuin kuolevaiset alkavat saapua paikanpäälle.
Sadanpäämies tarkkailee tilannetta haukankatseellaan.

Illan järjestäjä, Kuolema Bookingsin päämies seuraa tyytyväisenä sound checkien etenemistä. Kun kaiken kaaoksen keskellä kuuntelee itsekin niitä, vaistoaa että illasta tulee todella tappava. Bändit ovat hyvässä vedossa!
Toivon todella illasta menestystä, sillä Rokkikarhu on kärsinyt pitkin syksyä "buukkauksista", joilla ei saisi väkeä paikalle, vaikka missään muualla ei keikkaa olisikaan. Mutta tämän illan kattauksesta se ei ainakaan jäisi kiini, sillä Kalmankantaja ja Kyy tuovat varmasti väkeä paikalle. Kaksi muuta ovat entuudestaan tuntemattomia. Onneksi linjanveto näyttää muuttuneen ja rupuisten demobändien sijaan tuodaan lauteille orkestereita, jotka kiinostavat alan ihmisiä, pääkaupunkiseudulla kun ei ole enää varaa menettää ainuttakaan keikkapaikkaa!
Vuodenvaihteen jälkeen uutta linjausta on ollut ilo seurata, sillä jo edellisenä viikonloppuna oli iltama, mikä osoitti että nyt panostetaan laatuun määrän sijaan. Toki viime vuoden buukkauksissakin oli joukossa helmiä - mutta myös tuskastuttavan paljon niitä iltoja, jotka eivät aiheuttaneet pienintäkään kiinnostuksen värähdystä.



Väkeä valuu sisään ja jossain vaiheessa iltaa ulko-ovelle muodostuu jopa jono! DEATHKINin aloittaessa ei ikävä kyllä ole vielä tungosta ja se on ihmisten, jotka eivät ole vielä paikalla, totaalinen tappio. Tämä bändi kun olisi voinut olla helposti illan pääakti! Itselleni entuudestaan tuntematon bändi tykittää menemään sellaisella maanisuudella, että se tuntuu selkäytimessä saakka ja kappaleet vievät mukanaan kerta toisensa jälkeen. Olen myyty - ja sen lisäksi myymme illan aikana joka ikisen levyn, minkä bändi on tuonut mukanaan. Tämä oli murhaa perkele!

DEATHKIN tuli ja määräsi kaapinpaikan!

Illan toisena aktina lavalle nousee KYY, jonka äärimmäisen mukava keulahahmo ja luotsaaja on alkanut luoda nahkaansa käärmeen lailla ja hyvä niin. Nyt vedosta alkaa jo löytymään kaivattua  uhoa ja sitä tämä bändi on mielestäni kaivannut. Vaikka bändiä on kehuttu jo aikaisemminkin eri tahojen toimesta ja itsekin olen heidän esiintymisistään pitänyt, niin vasta nyt ensimmäisen kerran löydän siitä jotain mikä voi nostaa sen keskitasoa ylemmäksi tulevaisuudessa. Black Metal ei ole kohteliaisuutta ja vaatimattomuutta - SE ON MURHAA SAATANA ja Kyy on hyvää vauhtia matkalla sille levelille - hienoa perkele!


KYY on luonut nahkansa!

Kolmas setti alkaa ja KALMANKANTAJA nousee lavalle. En odota mitään muuta kuin sitä mitä on tulossa ja tiedän heidän olevan maineensa veroisia. Tämä on bändi mitä yleisö on saapunut katsomaan eikä syyttä. Keikka tempaa mukaansa ja unohdan käytännössä tehdä myyntiä heidän settinsä aikana ja seuraan sen läpi alusta loppuun. Hyvinkäältä tulee vähän perkeleen kovia BM bändejä ja Kalmankantaja on yksi niistä mitä kannattaa painaa mieleen. Kiroan pihalla parkissa olevaa autoani, sillä mieleni tekisi juoda pullollinen punaviiniä. Jotenkin se olisi sopinut sillä hetkellä mitä parhaiten tunnelmaan, mutta ei - osani on ajaa tuota saatanan rakkinetta kuin Lentävän Hollantilaisen kapteeni  omaa purttaan ohjastaen. Ikuisesti seitsemää merta kyntäen!

HVNK KVLT

Illan viimeisestä bändistä en tiennyt etukäteen mitään. Ei ollut mitään mitä odotaa, ei  mitään mihin pettyä. Bändi saapuu myöhään paikalle ja kolmikko soittaa tyhjälle salille tai tekee sound checkiä. Yleisö on hieman ymmällään ja suurin osa ihmisistä on joko ulkona korventamassa keuhkojaan tai hankkimassa lisää juotavaa. Kysyn miksaajalta että joko keikka on alkanut vai vieläkö tässä on checkit meneillään ja hän vastaa, että ei tiedä... Ilmeisesti keikka on käynnissä koska taukoa ei tule ja yleisö alkaa palaamaan pikkuhiljaa saliin. THOU SHELL OF DEATH ottaa tilan haltuunsa hypnoottisella musiikillaan. Suljen silmäni ja annan kappaleen virrata lävitseni - tämähän on perkeleen hyvä. Jatkan kuuntelua vielä kotona ja itseasiassa tätä kirjoittaessani keikalta tuomani levy soi kuulokkeiden kautta parasta aikaa! 

Tuttu mies lahden eteläpuolelta - nähdään helmikuussa!


DAY II - METAL INCIDENT 
(Magenta Harvest, The Drowned, Brash, Deadloss)

Lauantai. Luvassa hieman erilaista menoa kuin edellisenä iltana, mutta vaihtelu on hyvästä ja saa perspektiiviä moniin asioihin, kuin että kulkisi pelkästää laput silmillä. Olen nähnyt MAGENTA HARVESTin kerran aikaisemmin Seinäjoella Kaamos Metal Festivaaleilla. Kyseinen bändi vakuutti jo silloin, eikä se pettänyt tälläkään kertaa. Vaikka tässä nyt mennään vankasti perse edellä puuhun ja aletaan luettelemaan orkestereita käänteisessä järjestyksessä, niin kyllähän tuo oli myös kyseisen illan pääesiintyjä ilman mitään kyseenalaistamista! Matiaksen lavakarisma on ihan omaa luokkaansa ja esiintymisvarmuus ottaa yleisön otteeseensa lujasti ja varmasti!

Mutta ennen Magenta Harvestia on toki muitakin bändejä stagella. kaksi ensimmäistä tulee ja menee. En saa niistä mitään otetta. Bändit ovat varmasti hyviä, mutta allekirjoittaneelle ne eivät sinä iltana vain toimi. Sen sijaan kolmantena esiintyvä THE DROWNED on komiata katsottavaa ja kuunneltavaa! Lavalle kipuava espanjatar selkeästi nauttii esiintymisestä ja antaa kaikkensa yleisön edessä - se näkyy että kuuluu! En aluksi edes tiennyt, että tämä todella ystävällinen ja Horror-Shopin retkueesta sydämellisesti huolta pitänyt neitonen on yksi illan esiintyjistä, vaan oletin hänen olevan yksi tilaisuuden organisoijista - mitä hän ehkä myös olikin. Jään katselemaan bändin live vetoa ja unohdan hetkeksi aikaa kuvaamisen. Huomaan hymyileväni kun mietin metamorfoosia mikä tapahtuu tämän vokalistin noustua lavalle ja muutos on hätkähdyttävä. Levyltä en ole heitä koskaan kuullut, mutta livenä kannattaa tsekata jos sopivasti vastaan tulee!

The Drowned!

Pohojanmaan perkeleet ovat täällä!

Illan viimeiset löylyt kiukaalle!
Ilta lähestyy loppuaan ja vaikka harmittelen sitä, että liian monta loistavaa keikkaa osui lauantaille samanaikaisesti, niin en jää harmittelemaan sitä että olimme mukana juuri tässä tapahtumassa. On erittäin hyvä välillä murtautua ulos omista tutuista kuvioista ja laajentaa leikkikenttää. Tutustua uusiin ihmisiin, hieman eri alagenreihin ja luoda siinä sivussa vähän kontakteja.

Se mitä jäin harmittelemaan oli, että kun kerrankin saa kutsun jatkoille keikan jälkeen, niin se saatanan romu siellä pihalla odottaa kuorman kanssa ja joutuu hyppäämään auton rattiin. Sillä aikaa kun muut viettävät rentoa aikaa punaviinin ja oluen siivittämänä, kannan minä laatikoita ja paitakasseja aamuyöstä firmalle ja suuntaan sen jälkeen rättiväsyneenä kohti kotia - no, ehkä joskus sitten...